Väkevien alkoholijuomien valmistus

Väkevien alkoholijuomien makuun ja ominaisuuksiin vaikuttaa:

· Käytetty raaka- aine

· Kypsytysaika

· Kypsytysastian materiaali

· Onko tuote suodatettu

· Sekoitetaanko eri tislauseriä keskenään

· Maustetaanko juoma vai ei 

 Mutamia väkevien juomien raaka-aineita ovat mm. vilja,viini,peruna,hedelmät,melassi ja agaave-kasvi.

Väkevät alkoholijuomat valmistetaan tislaamalla miedosta viinistä tai käyneestä mäskistä sen jälkeen, kun se on saavuttanut tietyn alkoholipitoisuuden. Mäski taas valmistetaan sekoittamalla jauhettua viljaa tai muuta raaka-ainetta veteen.

Tislaamismenetelmiä on kaksi: pannutislaus ja kolonnitislaus.

Pannutislausmenetelmässä perusalkoholiliuos kuumennetaan, jolloin alkoholi höryyntyy. Alkoholihöyry johdetaan ylijuoksuputken kautta jäähdyttäjään, jossa se tiivistyy nesteeksi. Neste kerätään tynnyreihin.

Useimat tällä menetelmällä valmistettavat juomat tislataan vähintään kahteen kertaan. Kolmea, erittäin harvoin neljääkin, tislauskertaa käytetään. Näin saatu alkoholi on erittäin neutraalia. Pannutislausmenetelmällä tisleen alkoholipitoisuudeksi tulee korkeintaan 70 painoprosenttia.

Pannutislauksen etuna on, että tislattuun alkoholiin jää enemmän makuaineita kuin käytettäessä kolonnitislausmenetelmää. Lopulliseen juomaan saadaan näin haluttaessa enemmän alkuperäisen raaka-aineen makua. Pannutislausmenetelmän haittana on sen hitaus. Viinalitran tuottaminen vaatii paljon enemmän sekä aikaa että työvoimaa kuin käytettäessä kolonnitislausmenetelmää.

Pannutislausmenetelmällä valmistetaan mm. konjakki, osa armanjakeista, mallasviski, genever, osa rommeista ja osa hedelmäviinoista.

Kolonnitislausmenetelmässä tislaus on jatkuvasti käynnissä ja sujuu nopeasti. Useimmat sivuaineet erottuvat tehokkaasti. Menetelmä vaatii minimaalista käsityötä ja on käyttökustannuksiltaan edullinen.

Kolonnitislausmenetelmää käytettäessä alkoholipitoisuus nousee korkeaksi ja useimmat makuaineet häviävät. Tuloksena on lähes neutraali tuote. Nykyisin pystytään myös kolonnitislausmenetelmää käyttämällä jättämään tuotteeseen haluttu makuainemäärä. Pääosa kaikista väkevistä juomista valmistetaan tällä menetelmässä mm. vodka, gin, viljaviski ja tietyt rommilaadut.